Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren nostaa Viitoskäytävän ja itäisen Suomen esiin pääkirjoituksessaan Savon YrittäjäSanomat -lehdessä (nro 2 / 2023). Teksti on julkaistu aiemmin paperisena ja netissä ainakin yrittajat.fi/savo -sivuilla 13.5.2023 (avaa näköislehti tästä) ja Savon Sanomien sivuilla.
Otsikko on suora lainaus Itäisen Suomen Visiotyön loppuraportista joka julkaistiin alkukeväästä. Visiotyöhön osallistettiin laajasti toimijoita Itä-ja Pohjois-Suomesta. Ryhdytään siis töihin. Pontta antaa Viitoskäytävän hankejohtaja Riitta Forsten-Astikainen. Hän ryöpyttää tämän lehden haastattelussa (s.46) itäisten alueiden näkymättömyyttä aluekehityksessä. Itäinen osa Suomea on ollut verkosto-ja käytävähankkeiden osalta täysin koskematon alue.
Nyt on aika nostaa lentokorkeutta, Forsten-Astikainen sanoo. Työhön saamme nostoapua maailmanpolitiikan tapahtumista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan siirsi Suomen itäiset alueet uudenlaiseen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Epävarmuuden aika päättyi Suomen liittymiseen Natoon, mutta varsinainen työ on vasta alkuvaiheessa. Venäjän sota nosti kuitenkin Itä-Suomen statusta kansallisessa politiikassa, toteaa professori Sami Moisio Visiotyön loppuraportissa. ”Nato tulee olemaan yksi itäisen Suomen aluekehitystoimija ja jo olemassa olollaan lieventää maariskejä, joita alkoi syntyä Venäjän hyökkäyssodan alettua.
Toinen sysäys Itä-Suomen vahvistumiseen tulee maailmanpolitiikan muutoksista. Koko 2000-luvun ajan globaalit arvo-ja tuotantoketjut ohjasivat raaka-aineiden ja tuotannon sijoittumisia Aasiaan. ”Maailman tehtaat” sijaitsivat Kiinassa, jonne toimintaa keskitettiin eri maiden oman huoltovarmuuden ja osaamisen kustannuksella. Euroopasta siirrettiin näkymätöntä valtaa itään luopumalla omista tehtaista, tuotantolaitoksista sekä myös it-alan kehityksestä. Pandemia avasi lopullisesti Suomen ja EU:n silmät talouden riippuvuuksille. Nyt niistä ollaan kovasti pyrkimässä irti ja hyvä niin. Kuitenkaan tuotannon kotiuttaminen Suomeen tai Eurooppaan ei tapahdu hetkessä. Alueperusteisuus nostaa kuitenkin päätään koko EU:ssa mikäli sille annetaan mahdollisuus.
Tosiasioiden listaaminen on mieluisa tehtävä. Kaksikolmasosaa Suomen metsävarannoista sijaitsee Itä-Suomessa. Alue on maan alkutuotannon ja elintarviketuotannon ruoka-aitta. Yli 90% Suomen kaivosteollisuudesta ja metallien raaka-aineista osuu itäväylälle. Alueen infra ja asutus tukevat huoltovarmuuden tavoitetta. Käytännössä Itä-Suomen laajojen raaka-ainevarojen hyödyntäminen ja niiden tuotannollisen kapasiteetin valjastaminen uusiin investointeihin ja sitä kautta työpaikkoihin ovat kaikki käden ulottuvilla.
”Investointien rattaat pyörivät jo”
Yritykset toimivat investointien ja työllisyyden arkkitehteinä. Varkaudessa pidettiin pari viikkoa sitten Vihreä siirtymä Miljoonien mahdollisuus -seminaari. Yksinomaan Riikinnevan, Savon Voiman suunnitelmissa olevat energiainvestoinnit, Kiuruveden biokaasulaitos ja start-up esimerkkinä ollut Hiil Oy kertovat siitä, että investointien rattaat pyörivät jo. Moision mukaan Itä-Suomella on täysin realistiset mahdollisuudet tavoitella samanlaista puhtaan teollisuuden nousua kuin mitä Pohjois-Ruotsin yli sadan miljardin investoinneilla parhaillaan tehdään. Siksi meneillään pyörivät hallitusneuvottelut ovat tärkeämmät kuin ehkä koskaan aiemmin.
Itä-Suomesta lähtee perusteltuja vaatimuksia. Sähkön kantaverkkoon on investoitava siksi, että ilman ajantasaista verkkoa tuotantoa ei voida hyödyntää maksimaalisesti. Ruotsin sähkömarkkinalain soveltaminen meille on otettava tulevan hallituksen työpöydälle aina EU-notifikaatiota myöten. Malli on valtiolle kustannusneutraali, mutta harvaan asutulle muulle Suomelle merkittävä. Bioenergialle ei saa asettaa veroja, jotka taittaisivat investointien mielekkyyden. Ja yleisesti teknologianeutraalisuus on tärkeä tavoite. Jotta vihreän siirtymän investoinnit toteutuvat, käytettävät teknologiat eivät saa olla tavoitteiden tulppana. Visiotyössä esiin nousseen valtakunnallisen kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen paikka on luontevasti idässä, ei yksinomaan Karjalan lennoston tai Kuopion Pelastusopiston sijainnin vuoksi.
Työtä pitää tehdä kaikilla rintamilla. Uudet kansanedustajat tuntevat oman alueensa, mutta yhteisen viestin vieminen eduskuntaan ja hallitukseen on tärkeää. Taistelemme edelleen ilmanherruudesta Etelä -ja Länsi -Suomen vahvatahtoisten toimijoiden kanssa.
Toivotan onnea uusille Savo-Karjalan kansanedustajille ja kaikille lukijoillemme hyvää ja lämmintä kesää.
Paula Aikio -Tallgren
Savon Yrittäjät toimitusjohtaja
P.S. Syksy käynnistyy Savon Yrittäjien järjestämällä huippuseminaarilla ”Itä-Suomi Natossa” pääpuhujana Hans-Adolf Ehrnrooth. Tervetuloa avoimeen yleisötilaisuuteen Kuopioon Valtakunnallisena Yrittäjänpäivänä 5.9.2023.
Blogikuva on kuvituskuva.
Linkit lisätty tekstiin. Lisää hankejohtaja Riitta Forsten-Astikaisen tekstistä voi lukea tästä linkistä.