Kainuun maakuntaliiton johtaja Pentti Malinen bloggaa sekä Kainuun maakunnalle että koko Viitoskäytävälle merkityksellisestä asiasta (kaivannaisala). Teksti julkaistu aiemmin Kainuun liiton sivuilla 4.4.2022. Avaa linkki maakuntajohtajan blogiin.
Kaivannaisala ja kemianteollisuus – yksi Kainuun kärkialoista
Joulukuussa 2021 hyväksytyssä Kainuu-ohjelmassa kaivannaisala ja kemianteollisuus on nimetty yhdeksi neljästä maakunnan kärkitoimialasta. Kainuussa kaivannaisalan suurin ja tunnetuin toimija on Terrafame Oy. Metallimalmien louhinnasta 51 % koko Suomen määristä louhitaan Terrafamen kaivoksella. Kesällä 2021 käynnistyneen 240 miljoonan euron akkukemikaalitehtaan investoinnin myötä yhtiö laajensi kemianteollisuuteen. Samalla yhtiö siirtyi metallien jalostusketjussa eteenpäin erikoiskemikaalien tuottajaksi. Maailman poliittisen tilanteen muututtua yhtiön merkitys on korostunut myös kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kaivannaistoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuuseen ovat suuret. Terrafame on Kainuun kolmanneksi suurin ja yksityisen sektorin merkittävin työllistäjä. Alihankkijoineen ja kerrannaisvaikutuksineen työllistävä vaikutus alueella on yli 2000 htv. Noin 13 % Kainuun alue-bkt:stä syntyy Terrafamen ansiosta. Lisäksi alueellamme on muitakin merkittäviä kaivannaisalan toimijoita kuten Elementis Mineralis ja pari vuotta sitten toimintansa aloittanut Sotkamo Silver Oy. Näiden lisäksi odotuksessamme on myös uusia investointeja esimerkiksi Nordic Talk Oy:n ja Otanmäki Mine Oy:n hankkeet. Otanmäessä on mahdollista tuottaa ilmeniittiä uudelleen käsittelemällä entisen kaivoksen rikastushiekat, avata uudelleen suljettuna oleva kaivos sekä tuottaa myös harvinaisia metalleja.
Kaivannaisala ”Kainuun ihmeen” taustalla
Helsingin Sanomat noteerasi näyttävästi Kainuun aluetalouden myönteisen kehityksen monisivuissa artikkelissa 2.11.2021 ”Investoinnit toivat töitä ja toivoa Kainuuseen”. Jutussa todettiin, että ”maakunnassa on vähemmän työttömiä kuin kertaakaan vuoden 2006 ja työtä olisi tarjolla enemmän kuin tekijöitä”. Jutussa tuodaan esille Terrafame ja sen akkumineraalitehtaan investointi, jonka arvo oli yli 200 milj. euroa. Aluetaloustilastot kertovat, että vuodesta 2015 alkaen Kainuun koko kaivannaisklusterin tuotannon arvo kasvoi 2020 mennessä viisinkertaiseksi. Vuonna 2020 koronapandemian vaikutukset eivät ulottuneet kaivannaisalaan, mikä osaltaan selittää Kainuun muita maakuntia paremmasta selviytymisestä korona-ajasta.
Mineraalit ovat kriittisiä luonnonvaroja
Mineraalivarat ovat jakautuneet maantieteellisesti erittäin epätasaisesti, ja yli puolet maapallon mineraalituotannosta tulee poliittisesti epävakailta alueilta. Itä- ja Pohjois-Suomen arkeeinen kallioperä ja Kainuun vihreäkivialueet ovat erityisen mineraalirikasta aluetta. Kainuu-ohjelmassamme olemme todenneet, että vihreän siirtymän ja kiertotalouden tavoitteiden korostuessa globaalisti Itä- ja Pohjois-Suomen runsaiden mineraalivarojen merkitys kasvaa edelleen niiden kysynnän monipuolistuessa. Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät ratkaisut ovatkin siivittäneet akkuarvoketjun huimaan kasvuun.
On syytä huomata, että Eurooppa on monien kriittisten metallien ja mineraalien suhteen täysin tuonnin varassa, ja raaka-aineiden saatavuuden häiriötilanteet ovatkin merkittävä uhka. EU tiedosti ongelman ja tarttui asiaan julkistamalla raaka-aineita koskevan aloitteensa vuonna 2008. Itä- ja Pohjois-Suomesta haluamme viestittää EU:lle, että alueemme luonnonvarat ovat sille merkittävä potentiaali. Ymmärrämme kaivosteollisuuden huolen EU:n uusimpien säädösten valmistelusta. Jos kaivosteollisuus jää taksonomian ulkopuolelle, voivat investoinnit eurooppalaiseen kaivosteollisuuteen supistua. Se olisi vakava isku koko Euroopalle ja sen omavaraisuuden kehitykselle.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat valmistelleet myös yhdessä kaivannaisalan kehittämisstrategiaa. Tärkeänä tavoitteena on vahvistaa alan osaamista ja tki-toimintaa. Kestävän kehityksen vaatimusten seurauksena on kasvanut tarve kehittää kaivostoiminnan yhteyteen vesiviisasta kiertotaloutta ja hyödyntää tuotantoprosessien jätteet ja sivuvirrat raaka-aineina. Tutkimustoiminnalla voidaan kehittää sivuvirroista ja jätteistä uusia jalostettavia tuotteita ja löytää niille uusia käyttötapoja.
Kaivoslakiin kohdistuu monia odotuksia
Kaivoslain jatkovalmistelulta toivon, että tuleva laki voisi osaltaan parantaa kestävän kaivannaistoiminnan edellytyksiä ja siten varmistaa tilaa myös uusille investoinneille. Kaivostoiminta tarvitsee sosiaalisen hyväksynnän, ja samalla aiempaa selkeämmät ja sujuvammat ympäristö- ja muut lupamenettelyt. Kainuun näkökulmasta korostamme erityisesti kaivosten vesien hallinnan merkitystä sekä koko kaivoksen elinkaaren kattavaa tarkastelutarvetta. Paikallinen hyväksyntä liittyy myös kaivostoiminnan kannattavuuteen, sillä se osaltaan takaa mahdollisuudet hoitaa ympäristö- ja muut vaatimukset asianmukaisesti. Muutos Talvivaarasta Terrafameen on tästä selkeä esimerkki.
Kaivosveron tuoton kohdentaminen myös kaivosten sijaintikunnille on tervetullut ratkaisu. Kaivostoiminnan työllisyys- ja tulovaikutukset kohdentuvat sijaintialueelleen, mutta samoin sen kielteiset vaikutukset, joita kaikkia ei voi toimivilla lupakäytännöilläkään ehkäistä.
Kainuun liitossa näemme tärkeäksi, että maakuntakaavalla pystytään jatkossakin ohjaamaan ja yhteen sovittamaan ennakoivasti aluetalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta keskeisiä maankäytön ratkaisuja. Kuntarajojen yli ulottuva oikeusvaikutteinen maankäytönsuunnittelu on tärkeää kaivostoiminnalle, jonka toteuttamista koskevat tarpeet ja myös vaikutukset ovat lähes poikkeuksetta kuntien rajat ylittäviä. Kuntien vaikutusvaltaa kaivosten ympäristölupiin on tarpeen vahvistaa.
Kainuun näkökulmasta kaivannaisalalla on vahva kehitysnäkymä. Digitalisen ja vihreän siirtymän toteutuminen lisää kriittisten mineraalien kysyntää ja vauhdittaa koko kaivannaisalan kasvua. Kainuu on tässä muutoksessa aallonharjalla.
Pentti Malinen
Maakuntajohtaja
Kainuun liitto
pentti.malinen (at) kainuunliitto.fi
p. 044 7970 197
Kuva: Kainuun kuvapankki.