Ilmakuva, jossa metsää ja lehtipuissa ruskaa. Kuvan keskellä vesistö.

Matkakohteet ja matkaketjut

Viitoskäytävän matkailukohteet, kuten laskettelukeskukset ja kansallispuistot, luovat ketjun, joka jatkuu ihan käytävän eteläpäästä itäiseen Lappiin saakka. Tästä syystä Viitoskäytävä toimii kiinnostavana matkailukäytävänä, jonka varrelle ja vaikutusalueelle sijoittuu useita merkittäviä luontokohteita, matkailukeskuksia ja muita käyntikohteita. Matkakohteisiin pääsee osaan autolla, osaan julkisilla kulkuneuvoilla. Kohteiden saavutettavuuden parantaminen useasta eri näkökulmasta (mm. digitaalisesti, julkisilla kulkuneuvoilla, esteettömäksi) lisää niiden ja samalla koko Viitoskäytävän houkuttelevuutta.

 
Havainnekuvista näkee, että miten valitut matkailukohteet sijoittuvat Viitoskäytävän vaikutusalueelle.

Vaikka matkaketju ja matkailukohteiden ketju kuulostavat samalta ovat ne eri asioita: Matkaketju kuvaa pääsyä kohteeseen eri kulkutapoja yhdistellen ja toinen matkailukohteiden sijaintia. Viitoskäytävällä vapaa-ajan matkakohdevaihtoehtoja on monia ja ihmisten syyt matkustamiseen tai matkustamatta jättämiseen ovat lukuisat. Nykyään kulkumuotojen valintaa pohditaan kenties entistä tarkemmin. Esimerkiksi Fintrafficin kyselyssä (2022) suomalaiset kertovat vähentävänsä autoilua kalliin polttoaineen vuoksi, vaikka toisaalta koronan takia myös joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet laskussa. Korona on kuitenkin lisännyt luontomatkailua (kenties jopa pysyvästi), mikä kannusti tänä kesänä VR:n ottamaan käyttöön Repoveden läheisyydessä sijaitsevan Hillosensalmen aseman. Käyttöönotto tarjosi mahdollisuuden autottomaan luontomatkailuun. Matkailu ei kuitenkaan ole ainoa syy kehittää joukkoliikenteen tarjontaa. Toimivat ja saavutettavat palvelut sekä matkaketjut helpottavat myös työssäkäyntiä ja voivat lisäksi parantaa työvoiman saatavuutta matkakohteissa.

Heinäkuussa julkaistussa Virpi Salmen kirjoittamassa jutussa ”Täällä määrää auto” pohditaan autoilua monesta näkökulmasta. Suosittelen lukemaan koko jutun, mutta kiinnostavaa on ainakin huomio siitä, kuinka Suomi on yksityisautoilun huippumaita ja miten tähän on päädytty. Jutun mukaan ” Meillä on Eurostat-tilaston mukaan eniten maantiekilometrejä per asukas Euroopassa ja matalin julkisen liikenteen käyttöprosentti. ” (Eurostat-tilastoissa esim. itäistä ja pohjoista Suomea voi verrata muihin alueisiin.) Yksityisautoilu on siis iso osa liikennettä, nyky-Suomi on pitkälti rakennettu autoille ja osa tarvitseekin autoja välttämättömänä osana arkea. Tulisiko meidän edes yrittää purkaa oletuksia siitä, että autot ovat ensisijainen ja joskus ainoa kulkuväline matkailukohteisiin? Autoiluun keskittyvän ajatusmaailman muutos on suuri haaste, mutta teoriassa palvelujen (esim. kansallispuistojen ja muiden retkeilyalueiden) tulisi olla saavutettavia koko kansalle, myös autottomille. Ainakin luontokohteisiin pääsy edistää ihmisten terveyttä ja muissakin kohteissa matkailijat tuovat alueelle elivoimaa, rahaa ja palveluja myös paikallisten hyödyksi.

Tulevaisuuden suunta vaikuttaa olevan selkeä: Autoista emme tule luopumaan, vaikka fossiiliset polttoaineet loppuisivat. Sen todistavat sähkö- ja biokaasuautot, sekä siirtymävaiheen hybridit. Esimerkiksi kutsukyyti, jota esiteltiin Viitoskäytävän saavuutettavuuskillassa, voi kuitenkin olla yksi vaihtoehto harvaan asutuilla alueilla joidenkin automatkojen korvaajana sekä liikkumismahdollisuutena autottomille. Tällä hetkellä julkisten ja kevyen liikenteen väylien ahkerana käyttäjänä, toisin sanoen autottomana, haluankin haastaa autokeskeisiä normeja. Kuitenkaan rajaamatta pois sitä mahdollisuutta, että jonain päivänä olisin itsekin autonomistaja.

Sitten kun matkustusmuoto on valittu, jää jäljelle kysymys siitä, mikä matkakohde valitaan. Autoton valitsee matkakohteen, johon pääsee julkisilla ja autoilija valitsee kohteensa muilla perusteilla. Vaikka suuri osa suomalaisista autoilee, uskon, että kestävät matkaketjut ovat tulevaisuutta ja mahdollisuus myös matkailukohteiden kävijämäärien kasvattamiseen. Lisäksi tärkeää on miettiä kohteen sisäistä liikkumista, sillä matkakokemus ei lopu kohteeseen pääsyyn.

Jk. Suosittelen huvikseen autoileville vaihtoehtona peliä My Summer Car tai ajofiiliksen hakemista autoilun sijaan musiikista, mm. mäntyharjulaisen Kake Randelinin biiseistä.

Venla Honkala
Hankeassistentti
Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke
Pohjois-Savon liitto
venla.honkala (at) pohjois-savo.fi
p. 044 714 2677

 

Blogikuva: Kehitysyhtiö SavoGrow.