– Viitoskäytävä.
– Mikä, Viitostie?
– Ei, vaan Viitoskäytävä.
– Myökö? Myöhä ollaan Ysitien varrella.
– Mutta rautatie – Savonrata ja Viitostie, ne ovat sen Viitoskäytävän runko – selkäranka.
– Ai nii, niinpä onki.
Johonkin tuohon tapaan menivät ajatukseni, kun kuulin Viitoskäytävä-hankkeesta ja mahdollisuudesta osallistua siihen. Suonenjoella, tässä Viitoskäytävän länsilaidalla, on perinteisesti asemoitu itsemme Savonradan ja Ysitien varteen. Viitostietä kyllä käytetään Kuopioon asioitaessa ja pohjoisempaan matkustettaessa ja etelään autoillessa ainakin itse ohjaan Mikkelissä Viitostielle, mutta kun se ei meidän kaupunkimme läpi kulje, niin sitä ehkä pidetään vähän naapurien asiana.
Hankkeen aikana on oma näkemykseni laajentunut Itäisen Suomen selkärangasta. Kyllähän tästä nyt Viitoskäytäväksi nimetystä seudusta tietoa oli aikaisemminkin, mutta se ajatus, että ollaan samaa kasvuvyöhykettä Etelä-Savosta Itä-Lappiin, on uusi ja tervetullut. Hankkeessa on tuotu esille hyvin koko käytävän monipuolisuus, elinkeinot, koulutusmahdollisuudet, matkailukohteet ja monipuolinen luonto Saimaan järvialueesta tuntureihin – upeat olosuhteet hyvälle elämälle. Tilastollista faktaa on niin ikään tuotu esille ja sitä kautta saatu tietoisuutta alueen valtakunnallisesta merkityksestä.
Savonrata sitoo meidät suonenjokelaiset Viitoskäytävään. Rata ja se, että matkustajajunat pysähtyvät vielä meillä, on paikkakunnan pito- ja vetovoiman kannalta tärkeää. Suonenjoen asemalla on myös laajempi merkitys, se palvelee Sisä-Savon muiden kuntien asukkaita lähimpänä rautatieasemana. Aseman vilkkaasta käytöstä on myös tilastollista faktaa. VR:n mukaan Suonenjoen aseman matkustajamäärä ylitti 50 000 matkaa vuonna 2022.
Vielä ei Viitoskäytävä-yhteistyön antia ole päästy käytännössä hyödyntämään. Tähän mennessä hankeaika on ollut enemmänkin aiheeseen ja Viitoskäytävän kuntiin ja kumppaneihin tutustumista ja asenteen muokkaamista uuteen ylikunnalliseen aluekehitystyöhön. Kaikki vastaukset otsikon kysymykseen eivät tietenkään vielä ole tiedossa. Ensimmäisenä tulee kuitenkin mieleen ajattelun laajentaminen meidän perinteisen toimintaympäristön Pohjois-Savon ulkopuolelle. Hanke on herättänyt kiinnostuksen Kainuun ja Itä-Lapin kuntien toimintaan. Meitä lähempänä sijaitsevien Etelä-Savon kuntien menoa tulee seurattua hieman useammin. Pohjois-Savolaisten kanssa olla yhteyksissä jatkuvasti. Viitoskäytävä -hanke on koonnut yhteen juuri niitä toimijoita, jotka tarvitaan mukaan alueen monipuoliseen kehittämiseen ja joiden ideoista voi ottaa oppia itsekin. Hyvistä ajatuksista seuraa tosinaan hyviä toimenpiteitä.
Osallistumalla hankkeeseen Suonenjoki saa hyvät mahdollisuudet tuoda itsensä esille Viitoskäytävän yhteydessä. Samalla avautuu hankkeessa mukana olevien kanssa yhteinen nimittäjä, jonka tiimoilta on helpompi pohtia yhteisesti kiinnostavia asioita uusien kumppaneiden kanssa välittämättä kunta- tai maakuntarajoista. Oman kaupunkimme osalta voin sanoa, että Viitoskäytävän kehitysvyöhyke ei ole kovinkaan laajassa tietoisuudessa, mutta kuten todettu, asia on vielä itsellekin uusi. Meidän on aloitettava työ, jolla Viitoskäytävä tehdään tunnetuksi päättäjille, kuntalaisille ja yrityksille. Tiedostetaan, että ollaan osa uutta ja isompaa Viitoskäytävän kokonaisuutta. Tekeillä olevasta brändityöstä saadaan tähän apua.
Toivottavasti hyvin alkanut hanke saa jatkoa ja seuraavassa vaiheessa päästään tekemään kunnissakin konkreettisia toimia. Kuten hankejohtaja kirjoituksessaan totesi ”Viitoskäytävä tarjoaa hyvän pilotointiympäristön uusille ja innovatiivisille ratkaisuille ja ennakkoluulottomille kokeiluille”. Siispä hihat heilumaan ja nostamaan Viitoskäytävää arvoiseensa asemaan, vapaamatkustajia ei tämäkään hanke kaipaa.
Timo Kortelainen
kaavoittaja
Suonenjoen kaupunki
Blogin kuvan omistaa Suonenjoen kaupunki, saatu käyttöön Timo Kortelaiselta.