Viitoskäytävä – aluekehitys-, verkostoitumis- ja edunvalvontahanke ottaa elinkaarensa ensiaskelia ajassa, missä maailma myllertää ympärillä ja suuri epävarmuus tulevasta on läpileikkaavaa kaikissa toiminnoissa. Elämme ns. jälkiteollisessa postmodernissa yhteiskunnassa, jolle on annettu lukuisia tätä aikaa kuvaavia termejä kuten palvelu-, kulutus-, tieto- tai verkostoyhteiskunta.
Verkostojen merkitys yhteistyön, kasvun ja kehittymisen välineenä on kiistaton. Verkostoja on toki ollut olemassa aina, mutta niiden roolia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja yhteistyön mahdollisuutena ei ole tunnistettu kuin vasta 1970-luvulta lähtien. Yksittäisillä ihmisillä on omat sosiaaliset verkostonsa aina nykyajan virtuaalisia someverkostoja myöten. Työelämän perusta on puolestaan vahvasti erilaisissa yritys- ja organisaatioverkostoissa. Graafi- eli verkostoteoria kuvaa verkostojen rakennetta joukkona noodeja eli solmuja, jotka ovat ihmisiä, organisaatioita tai valtioita ja jotka yhdistyvät toisiinsa suhteina. Tärkeintä ei ole aukot, vaan verkoston solmut – kohtaamiset.
Verkostojen tehtävänä on kuljettaa tietoa ja informaatiota (nykyisin valitettavasti myös disinformaatiota) sekä linkittää yhteen ihmisiä, joilla on jokin yhdistävä intressi tai elämäntilanne. Organisaatioiden ja virallisten tahojen verkostoilla on ymmärrettävästi selkeä tiedostettu tavoite ja elämäntehtävä. Ihmisten luomat epäviralliset ja vapaamuotoiset verkostot ovat puolestaan enemmän hetkessä muokkautuvia ja ideologialtaan löyhempiä.
Yhtenä onnistuneen verkoston mittarina voidaan pitää sitä, että sillä on selkeä olemassaolon syy ja solmuja yhdistävä yhteinen tehtävä. Menestyneimmät verkostot muodostuvatkin vapaaehtoisista toimijoista (solmuista), niiden rakenne on ei-hierarkkinen ja tavoite kirkas. Koska kertaluoteinen tai satunnainen yhteistyö ei juurikaan onnistu verkostossa, vaatii verkostoituminen yhteisen arvo- ja ajattelumaailman jakamista. Viitoskäytävän kumppanuusverkostolla on alusta lähtien ollut selkeä visio toiminnalle ja aito halu yhteistyöhön. Yhteistuumin on mahdollista osoittaa 30 % Suomen maapinta-alasta kattavan ja laadullisesti monipuolisien kehitysvyöhykkeen arvo Suomelle.
Sosiaalinen pääoma ja luottamus verkostokumppaneiden voiteluöljynä
Sosiaalisen pääoman ja luottamuksen käsitteet liittyvät kiinteästi verkostotalouteen. Sosiaalista pääomaa syntyy, kun ihmiset osallistuvat ryhmien toimintaan, tekevät vapaaehtoistyötä, hyödyntävät verkostoista saatua tukea, antavat itse tukea verkostokumppaneille sekä osoittavat ja ylläpitävät luottamusta. Laajassa kumppanuusverkostossa, mitä Viitoskäytäväkin edustaa, jäsenten välinen yhteistyökyky ja luottamus sekä yksittäisten henkilöiden aktiivinen ja rakentava toiminta edistävät sosiaalisten suhteiden rakentumista.
Yhteisön ja sen jäsenten luottamus verkostoon edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja tavoitteita, avointa toimintatapaa ja vuorovaikutusta, tiedon, osaamisen ja kokemusten vaihdantaa eli vertaisoppimista ja –tukea sekä motivoituneita vetäjiä. Verkostotoiminnan sosiaalinen pääoma ja yhteinen hyvä muodostuu siis luottamuksesta ja toisaalta se myös synnyttää luottamusta. Luottamus on kuin voiteluöljy, joka mahdollistaa asioiden sujumisen kumppanuusverkostossa sopivasti eri solmujen kesken.
Viitoskäytävän kumppanuusverkostossa on voima, vahvuus ja tulevaisuus!
Riitta Forsten-Astikainen
Hankejohtaja
Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke
riitta.forsten-astikainen (at) pohjois-savo.fi
p./whatsapp 044 714 2611