Suomen Viitoskäytävä -hanke on aloittanut työnsä vahvasti. Hankkeen tavoitteelle tärkeät kiltatoiminnot ovat koonneet alueen asiantuntijoita yhteen ja kehittämistyölle tärkeitä kokoontumisia ja seminaareja on pidetty. Hanketiimillä on hyvä ote projektin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hankkeen tehtävänä on korottaa itäisen Suomen ja valtatie viiden vaikutusalueen maakuntien, kuntien ja toimijoiden asemaa Suomen aluekehitysverkostossa. Maamme maantieteestä johtuen yhteydet pohjois–etelä-suunnassa toimivat. Viitostie ja -käytävä on siitä hyvä esimerkki. Kun korostamme Viitoskäytävän roolia valtakunnallisesti, on muistettava, että Viitoskäytävä-hankealueen sisäiset yhteydet, niin henkiset kuin fyysiset, ovat kunnossa. Viitoskäytävä on meille kaikille tärkeä niin alueen sisäisen kehittymisen kuin ulkoisen vaikuttamisen kannalta.
Viitoskäytävä-työtä ohjaa tasapuolisuuteen, uskallukseen sekä ennakkoluuttomuuteen liittyvät arvot. Toisaalta tunnistamme, että alueen sisällä on erilaisuutta, josta kumpuaa vahvuus löytää aluetta ulkopuolelta tarkasteleville oma tartuntapintansa maantieteellisesti laajaan Viitoskäytävään. Alueen vahvuutena on juuri erilaisuus: Pohjois-Suomi eroaa merkittävästi vaikkapa Etelä-Savon maakunnasta tai Kuopion seudusta. Myös alueiden elinkeinoelämän historiassa korostuvat erilaiset vahvuudet.
Lisäksi hankealueelta on erotettavissa uskallukseen liittyvää näkemyksellisyyttä. Se on rohkeutta ulottaa katseensa horisontin taakse ja yli. Se tarkoittaa ylialueellista ymmärrystä siitä, että kokonaisuudessa ne hyvät asiat, jotka tapahtuvat vaikkapa Kainuussa, koituvat ajan myötä eduksi myös muualla Viitoskäytävä-alueella.
Ylialueellisten kehittämistoimien heikkous on liiallinen paikallispatriotismi. Itäisessä Suomessa ja Viitoskäytävä-alueella kaupungit ja alueet kilpailevat toisiaan vastaan. Toisaalta nostamalla lentokorkeutta ymmärrämme, että Viitoskäytävä-alueen kilpailijat eivät välttämättä ole naapuripitäjässä tai naapurimaakunnassa – ovatko edes Suomessa?
Näköpiirissä on laajempi käsitys, että Viitoskäytävä-alueen elinvoimaisuus ja menestys kumpuaa alueen toimijoiden yhteistyöstä ja kasvusta. Ei voi liikaa korostaa myöskään alueen toimijoiden henkistä kasvua. Viitoskäytävän merkitys Suomelle on aivan keskeinen – kuten on myös muiden Helsingistä länteen, pohjoiseen ja itään ulottuvien kehityskäytävien. Niillä jokaisella on oma merkityksensä maamme tulevaisuuden kannalta. Viitoskäytävä-hankekokonaisuus ei ole ”muilta pois”, vaan ”kaikille enemmän”.
Viitoskäytävä-hanke vahvistaa alueensa verkostomaisia toimintaryhmiä. Matkailun osalta saimme hyvän avauksen Kuopiossa syyskuun seminaarissa, josta hankejohtaja Riitta on jo raportoinut edellisessä blogitekstissä. Matkailun toimialan osalta Viitoskäytävä osoittaa alueen monipuolisuuden vahvuuden.
Toisaalta uusien ja yllättävienkin yhteistoiminta-alueiden kartoittaminen ja löytäminen avaavat totutusta poikkeavia mahdollisuuksia ylialueelliseen kehittämiseen. Yksi mahdollinen näkökulma liittyy maankäyttöön, jossa voisimme porukalla miettiä Viitoskäytävä-alueelle yhteisiä lähestymistapoja kehittää maankäytön suunnittelua, maapolitiikkaa ja sujuvia käytäntöjä helpottaa esimerkiksi yritysten sijoittumispäätöksiä.
”Enemmän on enemmän.”
Topiantti Äikäs, YTM, FT, dos.
Viitoskäytävä-hankeen ohjausryhmän vpj.
Maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Kuva: Jonne Vaahtera.