Viime aikoina on käyty keskustelua maamme epätasaisesta kehityksestä. Esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin 27.8.2023, että Suomen etelä- ja länsiosien kehitys on erkaantumassa itäisestä Suomesta. Suomen repeäminen kahteen, toisistaan erkanevaan mannerlaattaan tuo yhteiskunnallisia ja poliittisia seurauksia, ja ne ovat pelkästään kielteisiä. Kysymys on myös siitä, mihin ja miten tulevaisuuden investoinnit sijoittuvat ja siinä palapelissä eivät kaikki voi olla voittajia.
Mutta pitääkö itäisen Suomen tämänhetkistä synkähköä tilannekuvaa pitää kiveen hakattuna ja tulevaisuuden välttämättömänä kurimuksena? Vastaus on ei, mutta tavoitteellinen myönteinen kehitys ei synny itsestään. Yritysten ja aluetalouksien keskeinen kilpailukyky ja sijaintitekijä on saavutettavuus ja siinä kontekstissa Viitoskäytävän merkitys liikenne-, henkilö- ja tavaravirtojen ohjaajana on erityisen merkittävä.
Viitoskäytävää onkin kehitettävä kokonaisuutena. Ei riitä, että Mikkeli-Juva välinen yhteys on saatu kuntoon. Leppävirran ja Kuopion tieyhteys on saamassa hallitusohjelman mukaan 150 M€ rahoituksen. Nämä ovat tarpeellisia väyläinvestointeja ja parantavat osaltaan yritysten ja ihmisten liikkuvuutta. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että Kuopiosta Ylä-Savoon ja sieltä Kajaaniin ja Kuusamoon asti ulottuva käytävä vastaa tulevaisuuden liikkumisen ja yritysten tavaravirtojen logistisia tarpeita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös Viitoskäytävän solmukohtien ja liityntäyhteyksien kehittämiseen. Esimerkkinä vaikkapa Viitostien ja Ysitien välinen yhteysväli.
Viitoskäytävän merkitystä voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Oleellista on ymmärtää, että investoinnit vihreän siirtymän ja uusien energiamuotojen hankkeisiin ja riittävän huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn ylläpito edellyttää, että Itäisen Suomen keskeinen valtimo eli Viitoskäytävä ja sen liityntäyhteydet eivät ole tukossa. Mikäli niin käy niin potilas tai tässä tapauksessa merkittävä talousalueiden verkosto ei ole toimintakykyinen.
Viitoskäytävän eri toimijoiden ja keskeisten sidosryhmien tehtävänä on saumattomalla edunvalvonnalla varmistaa, että Viitoskäytävään kohdistuvat kehityspanostukset eivät jää pelkiksi kirjauksiksi vaan ne toteutetaan niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikajänteellä. Vaikuttaminen Väylän investointiohjelmaan on elintärkeää.
Uusien investointien näkökulmasta hallituksen budjettileikkaukset väylähankkeisiin tuntuvat haasteellisilta. Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2024 budjettiehdotuksessa säästöt kohdistuvat pääosin liikenne- ja viestintäverkkoihin. Aiempina vuosina aloitettujen väylähankkeiden rahoitusta kuitenkin jatketaan. Mahdollisista uusista väylähankkeista liikenne- ja viestintäministeriö tekee esitykset myöhemmin talousarviovalmistelun aikana.
Viitoskäytävän edunvalvojien kannattaa juuri nyt olla hereillä.
Tero Piippo
Kirjoittaja on Kuopion kaupungin yhteyspäällikkö, jonka keskeisenä tehtävänä on Kuopion seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen ja seutuyhteistyön edistäminen.
Blogikuva: Savilahti 2020. Kuvaaja Vicente Serra / Kuopion kaupunki.