Viitoskäytävä on merkittävä tulevan kehittämisen ja yhteistyönvyöhyke koko matkaltaan myös Itä-Lapille. Viitoskäytävän vaikutusalueella toimivien julkisten ja yksityisten alekehittäjien kannattaa siis rakentaa yhteistyössä kestävää kehitystä ja elinvoimaa, koska niin voidaan saavuttaa sujuvammin konkreettisia tuloksia saavutettavuuden, palveluiden tuotteistamisen, kulttuurin ja elinkeinojen eri aloilla. Viitoskäytävän monipuolisesta ja virkeästä kasvuvyöhykkeestä kertominen, yhteinen tiedottaminen ja mahdollisuuksien markkinointi parantaa osaamisen ja investointien kasvua koko alueella, kun käytävän mahdollisuudet hahmotetaan riittävän kokoisina kehittämiskokonaisuuksina esimerkiksi EU-rahoitusten hankkimista varten.
Aika ja digitalisaatio ovat avanneet etäällä maailman metropoleista sijaitseville alueille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vahvistaa alueen elinvoimaa omista lähtökohdistaan ponnistaen. Esimerkiksi puhdas vesi ja puhdas ruoka ovat tällaisia kiistattomasti kansainvälisestikin kilpailukykyisiä mahdollisuuksia, joista huolehtiminen ja jalostuksen älykäs erikoistuminen ja kehittäminen metsätalouden, matkailun ja maaperän mineraalivarantojen kanssa tarjoavat vahvan perustan Viitoskäytävän vaikutusalueen elinvoimalle ihan koko matkalle etelästä pohjoiseen. Erikoistuminen, saavutettavuus, puhtaus ja turvallisuus vahvistavat kestävän kehityksen teollisuusmittaisten tuotteiden, pienempien erien ja palveluiden kilpailukykyä ja lisäarvon kehittymistä Viitoskäytävällä.
Eräs esimerkki uudenlaisesta Itä-Lapin alueen kattavasta saavutettavuuden toimintamallista on juuri alkanut Itä-Lapin Virtapailakka-hanke. Kestävä kasvu matkailussa edellyttää vastuullisuutta ja pohjoisen luontoympäristön kannalta kestävämpiä liikkumismuotoja. Virtapailakassa testataan sähköauton yhteiskäyttöä.
Itä-Lapissa sijaitsee Suomun, Sallan ja Pyhä-Luoston tunturikeskukset, kuuluisan Kemijärven yöjunan rautatieasemalta on noin tunnin ajomatkan Rukalle Kuusamoon. Itä-Lappiin sijoittuu peräti viisi kansallispuistoa. Alueen luonto-, matkailu- ja käyntikohteet sijaitsevat pääsääntöisesti taajama-alueiden ulkopuolella. Matkailusesonkien aikana alueen väkiluku kaksin- jopa kolminkertaistuu, joten em. tekijöiden tuloksena saavutettavuustarpeille on kysyntää kautta vuoden tunturikeskusten ja taajamien välillä.
Virtapailakka-kehittämishankkeessa laaditaan sisäisen saavutettavuuden ja vähähiilisen vuokra-autoilun toimintamalli Itä-Lappiin. Hankkeessa toteutetaan yhteiskäyttöautoilun pilotointi ja suunnitelma toiminnan jatkumiseksi hankkeen päätyttyä. Kaupallinen autonvuokraus sijoittuu pääsääntöisesti isompiin kaupunkikeskuksiin ja lentokenttien yhteyteen, joten malli on monistettavissa myös muille harvaanasutuille alueille. Viitoskäytävän alueelle sijoittuvia kehittämistyön tuotoksia ja tietoja voidaan ja kannattaa jakaa, edistää näin tiedon, osaamisen ja verkostojen sekä yhteistyön vahvistumista.
Lisätietoa hankkeesta löytyy mm. Itä-Lapin kuntayhtymän sivuilta (tiedote).
Dina Solatie, FT
johtaja
Itä-Lapin kuntayhtymä
Kuumaniemenkatu 2A, 98100 Kemijärvi
+358403548370
dina.solatie(at)italappi.fi
Blogikuvat saatu Dina Solatieltä käyttöön.