Kuvituskuva; iloinen lapsi vesimelonin takana.

Viitoskäytävän kesäpäivät – Älykkäästi kaikki ja enemmänkin

Viitoskäytävän kevätkausi on ollut vauhdikas ja tuottoisa. Perusasioita kuten viestintä- ja markkinointimateriaaleja sekä hankkeen sisäistä intraa on saatu valmiiksi ja jo kehitettyäkin, aluekohtaisia tapaamisia on järjestetty ja me-henkeä luotu verkostotoimijoiden kesken. Kauden huipensi kesäpäivät Vuokatissa 16.–17.6. teemalla Älykäs Viitoskäytävä.

Kun alkuvuodesta mietin kesäpäivien teemaa, niin maailma oli varsin toisenlainen verrattuna nykyhetkeen. Alun perin mietteissä oli enemmänkin tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvät asiat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet Viitoskäytävällä.

Helmikuun jälkeen suunta vaihtui; päällimmäiseksi niin valtiollisella kuin alueellisellakin tasolla nousivat talouden ja huoltovarmuuden kysymykset. Lisäksi hankkeessa käynnistetty asiantuntijaselvitys Viitoskäytävän arvontuotannosta ja -lisistä vahvisti päivien sisällön suuntaa. On älykkyyttä – jopa viisautta miettiä alueiden ekonomistisia näkymiä uudessa tilanteessa ja varautumista jopa pahimpaan mahdolliseen eli sotaan.

Taloutta, arvonlisiä ja ilmiöpohjaista ajattelua

Ensimmäisen päivän antia olivat TEM:in alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen ja Pellervon taloustutkimus ry:n toimitusjohtaja Markus Lahtisen puheenvuorot, joihin sisältyi paljon myös Viitoskäytävää koskevia kehitysskenaarioita. Todellinen iso huolenaihe on väestön demografinen muutos: työvoima vanhenee ja työvoimasta poistuu reilut 10 000 henkilöä vuosittain; lisäksi noin 15 000–20 000 henkilöä jää työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain vuoteen 2050 saakka. Ilman työperäistä maahanmuuttoa työikäisen väestön määrä tulee romahtamaan ja siksi myös työvoiman ulkopuolisia ihmisiä pitää siirtää työmarkkinoille, jotta edes jollain tavoin pystytään varmistamaan tuotannon kasvu ja investoinnit alueelle.

Työmarkkinoilla jyllää tällä hetkellä lukuisia makrotason tekijöitä, joiden ratkaiseminen on avainkysymys tulevaisuudessa. Työvoiman ikäryhmien välillä on eroja koulutus- ja osaamisrakenteessa sekä alueellisessa liikkuvuudessa; väestön ikääntyminen vähentää alueellista liikkuvuutta. Ikääntyneiden osallistumisaste on matalampi kuin parhaassa työiässä olevilla, mutta muutosta on näkyvissä eli ikääntyneiden osuus on kasvamassa. Lisäksi työmarkkinoilla vallitsee polarisaatio: työllisyyden kasvu keskittynyt matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin.

Aluerakenne ja pitkät etäisyydet heikentävät työvoiman kohtaantoa, samoin ikä, koulutus, perheasema vaikuttavat. Suurten kaupunkien alueilla kohtaanto-ongelma korostuu, koska mm. asumiskustannukset hidastavat muuttoa näille alueille. Tässä voidaan nähdä Viitoskäytävällä olevien keskus-, seutu- ja pienempien kaupunkien vahvuus: tilaa elää ja hengittää ja oman talouden tasapainotus kohtuullisten elinkustannusten muodossa.

Talous yleensä uudistuu olemassa olevien toimialojen avulla. Osaaminen ja raaka-aineet määrittävät toimialoja, jotka ovat osa kansallista, EU:n laajuista tai globaalia arvoketjua. Yritykset ja yrittäjät ovat aina muutoksen ajureina ja yleensä muutos synnyttää tehokkuutta ollen seurausta uusien teknologioiden ja toimintamallien käyttöönotosta. Ne puolestaan edellyttävät uudenlaista koulutusta ja osaamisen vahvistamista. On olemassa signaaleja muutoksesta, missä tuotantoketjuja aletaan pilkkoa ja ne tuodaan lähemmäksi markkinoita yhteiskunnan sekä tuotannon häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi.

Viitoskäytävän toimialojen arvonlisää tuottava TOP 3 on seuraava: metsätalous (26 %), kaivostoiminta (23 %) ja puutuoteteollisuus (23 %). Viitoskäytävän tulevaisuuden pohdintaan kuuluu ehdottomasti se, että vyöhyke ei jää pelkäksi raaka-ainereservaatiksi, vaan alueella vahvistuu ja kehittyy investointien myötä ko. raaka-aineita hyödyntävä tuotannollinen toiminta. Tämä edellyttää mm. TKI-panostuksia uuden teknologian kehittämiseen.

Turvallisuus on positiivinen asia, mahdollistaja sekä tulevaisuuden kansalaistaito

Toisen päivän teemat keskittyivät tietoliikenneinfraan ja kyberturvallisuuteen. Asiantuntijapuheenvuorot käyttivät Aalto yliopiston työelämäprofessori Jarno Limnéll ja Finnet ry:n toimitusjohtaja Jarmo Matilainen. Jarno Limnéllin puheenvuoro kyberturvallisuudesta oli ajankohtaisempi kuin koskaan. Yksinkertaistettuna ’realismi ja rehellisyys luovat turvallisuutta, ei hyssyttely eikä paniikki.’ 95 % yrityksistä pitää Suomea hyvänä sijaintipaikkana turvallisuuden näkökulmasta. 78 % mielestä turvallisuus on yrityksille positiivinen kilpailukykytekijä. Yrityksissä tietoturvaan pitäisi suhtautua yhtenä strategisena valintana. Kyberturvallisuus tulisi olla osana yritysten ja organisaatioiden tietoturvakulttuuria ja upotettuna kaikkeen toimintoon, ei vain kerran vuodessa tehtävän päivityksenä ja tarkastuksena.

Tulevaisuuden kyberturvallisuuteen liittyviä trendejä tulevat olemaan: 1) resilienssin eli muutoskyvykkyyden sekä toiminnallisen että henkisen merkityksen korostuminen, 2) yksilön merkitys turvallisuudessa tulee olemaan yhä keskeisempi ja vaikutusvaltaisempi sekä 3) teknologian kehityksen vaikuttaminen merkittävästi turvallisuuden muutokseen.

Erinomainen niin kansalaisille kuin yrityksille suunnattu työkalu on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuillaan joka kuukausi julkaisema Kybersää. Sivustolla kerrotaan ajantasaisesti mm. tietomurroista ja -vuodoista, huijaus- ja kalastusyrityksistä, liikkeellä olevista haittaohjelmista ja haavoittuvuuksista, automaatiosta ja IoT:stä, verkkojen toimivuudesta sekä vakoilusta.

Kaiken kaikkiaan turvallisuuden viitekehys koostuu seuraavista tekijöistä: 1) todellisuus (muutosnopeus, ennalta-arvaamattomuus, kompleksisuus), 2) sietokyky eli resilienssi (koskee yhteiskuntaa ja yritystä sekä yksilöä niin henkisellä kuin toiminnallisella tasolla), 3) tunne (mielikuvat todellisuudesta, koettu turvallisuus) ja 4) kulttuuri (sisäistetty tapa toimia, arvot).

Kaikkialla toimiva tietoliikenneinfra – Realismia vai utopiaa?

Laajakaistan saatavuus vaihtelee Suomen eri alueilla suuresti. Harvaanasutuilla maaseutumaisilla alueilla prosenttiluku voi olla niinkin alhainen kuin 37 % verrattuna jonkin ydinkaupunkialueen 97 %:iin.

Jarmo Matilaisen mukaan valokuitu mahdollistaa taloudellisen toiminnan hajauttamisen ja luo uusia mahdollisuuksia kaikkialla Suomessa. Selvityksen mukaan maaseudun valokuituinvestoinnit mahdollistavat paljon. Valokuidusta on muodostunut autoteihin ja sähköön verrattavissa oleva infrastruktuuri. Infrastruktuuri-investoinneilla voidaan vaikuttaa alueiden väestönkehitykseen. Valokuitu on osa alueiden rakennettua kilpailukykyä ja se pienentää alueiden sijaintihaittaa. Toisaalta valokuidun puute selittää maaseudun heikkoa työpaikkakehitystä ja kytkeytymistä tietointensiiviseen talouteen. Aiheesta tehdyt tulokset kannustavat valokuidun saatavuuden parantamiseen aktiivisissa yhteisöissä/kylissä. Tulokset myös tukevat harjoitettua tietoliikennepolitiikkaa, jossa on edistetty valokuidun rakentamista erityisesti maaseudulla ja niillä alueille, joissa markkinaehtoisesti valokuituverkon rakentaminen ei olisi mahdollista.

Suomessa valokuidun käytön vähäisyys näkyy mobiilidatan ennätyksellisessä käytössä. Verrattuna kiinteään datakäyttöön Suomen mobiilidata on kuitenkin alle kuudesosa sitä mitä Euroopassa keskimäärin käytetään/liittymä kiinteässä verkossa!

Lähitulevaisuudessa datan käytön kasvu entisestään kasvaa, samoin nopeudet ja näyttöjen tarkkuus kehittyy tavoitteena elokuvateatterikokemus kotona. Elämys onnistuu mutta vain jos kiinteistössä on valokuitu. Syrjäseuduilla tilanne on edelleen heikohko ja mielenkiintoista onkin tuleva kehitys erityisesti monipaikkaisuuden houkuttelevuuden näkökulmasta. Etätyö ja positiiviset käyttäjäkokemukset edellyttävät toimivia tietoliikenneyhteyksiä, samoin teollisuus ja tuotanto ylipäätään. Viitoskäytävän vyöhykkeellä alkutuotanto toimialana on neljäntenä kaikista toimialoista ja nykyaikaiset navetat alkavat olla täynnä älyä. Emännän ja isännän työ on siirtynyt osin navetasta pirtin pöydän äärelle tietokoneen valtakuntaan.

Vuokatti – pohjoinen seikkailuparatiisi

Yritysnäkökulman kesäpäiviin toi Vuokatin Matkailukeskus Oy:n toimitusjohtaja Juha Kuosa. Paikalla on vahvat ja pitkän historian omaavat lumiurheiluperinteet ja lumimahdollisuudet ympärivuoden mm. hiihtotunneli, ensilumenlatu. Vuokatti on myös Suomen hiihtourheilumenestyksen, -valmennuksen, – koulutuksen ja -urheiluteknologiakehityksen ehdoton keskus (Vuokatti Sport, Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia, Jyväskylän Yliopisto). Se tekee paljon yhteistyötä seuraavien mm. tahojen kanssa: Helsinki Ski Weeks, Super Jymy, Vuokatti Ski Team, Nuorten Olympia festivaali, Vuokatti-hiihto.

Alueelle on määritelty tulevaisuuden kolme kehitysteemaa: tunnettuus ja saavutettavuus, maankäyttö, kaavoitus ja investoinnit sekä markkinoinnin yhteisrahoituksen varmistaminen ja palveluketjujen sujuvoittaminen. Tulevaisuuden visiot ovat isoja kuten pitääkin olla! Tavoitteista mainittakoon mm.: 1) yli 1 000 000 vuotuista rekisteröityä majoitusta Sotkamo-Vuokatissa, 2) yli 12 000 asiakaspaikkaa hotelleissa, mökeissä ja vastaavissa majoituksissa, 3) Vuokatin Rinteet on Suomen 4. suosituimman ja vierailluimman laskettelukeskuksen joukossa, 150 000 kävijää, 4) Vuokatin uudet matkailun investoinnit 100 M€ sekä 5) Vuokatin tunnettuus 90 % -tasolla suomalaisten keskuudessa.

Oma lukunsa ovat mittavat kansainväliset elokuvainvestointihankkeet, jotka toteutuessaan tekevät Sotkamosta ja Vuokatista kertaheitolla kansainvälisen viihdeteollisuuden keskuksen ja tuovat paljon tunnettuutta alueelle.

Verkostoitumisillallisella kesäpäiville osallistujia ilahdutti kainuulainen Puumiehet, jonka äijämäinen show sai Ilon kuplimaan. Miten voikaan raavas suomalainen mies laittaa itsensä likoon tanssin ja musiikin tahdissa.

Iso peukku Puumiehille ja hyvää kesää Viitoskäytävän kaikille ihmisille!

Riitta Forsten-Astikainen
Hankejohtaja
Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke
riitta.forsten-astikainen (at) pohjois-savo.fi
p./whatsapp 044 714 2611

Kuvituskuva; iloinen lapsi vesimelonin takana.