Kuva, jossa Suomussalmi ilmasta kuvattuna.

Yhteisellä tiellä

Kesä tulee ja niin suomalaiset kuin kansainväliset matkailijatkin liikkuvat ympäri Suomen. Liikkumista on myös runsain mitoin alemmalla tiestön runkoverkolla. Suomalaiset liikkuvat keskimäärin 41 kilometriä vuorokaudessa. Henkilöautolla kuljetaan 72 % matkustetuista kilometreistä ja 58 % matkojen lukumäärästä, ja kevyen liikenteen osuus on 4 % matkustetuista kilometreistä ja 30 % matkojen lukumäärästä. Tiestön kunto kiinnostaa ja puhututtaa usein, erityisesti keväällä. Kelirikko ja mahdolliset routavauriot paljastuvat lumen ja jään alta. Tässä blogikirjoituksessa avaan lyhyesti kunnan vaikuttamiskeinoja tiestömme parantamiseksi.

Henkilöautolla kuljetaan prosentuaalisesti suurin osa matkoista ja kilometreistä. Tiedot: Erno Heikkinen.

Suomussalmen kunnanhallitus monien muiden kuntien ja kaupunkien tavoin antoi huhtikuun lopulla lausuntonsa valtion väyläverkon investointiohjelmaan vuosille 2023–2030. Investointiohjelmassa on esitetty lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet. Suomussalmen kunta on lausunnossaan huolissaan Pohjois- ja Itä-Suomen investointien erittäin vähäisestä määrästä. Tärkein maantiemme, valtatie 5, ei näy investoinneissa juuri lainkaan, vaikka kyseessä on yksi Suomen tärkeimpiä pääväyliä, kulkien Heinolasta Sodankylään.

Kuluvana vuonna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tiestöä päällystetään noin 200 km matkalta. Lähes kaikki päällystyskohteet sijaitsevat päätieverkolla. Korjausvelan hallinnan kannalta kestävä määrä olisi noin 600 km. Nykyisessä tilanteessa vähäliikenteisellä tieverkolla tehdään ainoastaan paikkauksia, minkä vuoksi korjausvelka kasvaa kiihtyvällä tahdilla.

Kunta pyrkii vaikuttamaan aktiivisella edunvalvonnalla mm. lausunnoin ja tapaamisin valtion teiden riittävään rahoittamiseen ja esimerkiksi vaarallisten risteysten poistamiseen tai muokkaamiseen. Suomussalmen kunta on mukana Viitostie ry:ssä, jonka hallituksen jäsen olen. Viitostie ry tekee laajaa vaikuttamistyötä mm. kansanedustajien ja valtion virkamiesten tapaamisella ja yhteisillä lausunnoilla. Viitostien rooli yhtenä Suomen merkittävimpänä pääväylänä tulisi huomioida riittävällä valtion rahoituksella. Kuten aiemmin totesin, ei rahoitus ole ollut riittävää, eikä valitettavasti tilanne aivan heti ole korjaantumassakaan.

Tiestöstä tulee palautetta säännöllisesti ympäri vuoden. Kaikki eivät korjaannu valitettavasti kerralla puuttuvasta rahoituksesta johtuen, mutta jokainen palaute on tärkeä, jotta asioihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan. Käymme kunnassa vuosittain ELY-keskuksen kanssa läpi valtion teihinkin liittyviä palautteita ja välitämme kuntalaisilta tullutta palautetta.

Yksi iso asia on saada ohjattua liikennettä enenevissä määrin käyttämään upeaa Viitostietämme. Tätä työtä toki teemme kaikki kunnat ja yritykset valtatien varrella itsenäisesti, mutta mikä hienoa, myös yhteisessä Viitoskäytävä-hankkeessa, jossa on osallisena laajasti eri toimijoita pitkin Viitostietä.

Viitoskäytävä-hankkeen tavoitteena on nostaa Viitoskäytävä yhdeksi kansallisesti merkittävimmäksi kehittämis- ja kasvuvyöhykkeeksi. Viitoskäytävän kehittämisen tulisi perustua kaupunkien kestävien tunnin työssäkäyntialueiden toimivuuden vahvistamiseen sekä matkailun kehittämiseen erityisesti kestävän liikkumisen ja matkaketjujen vahvistamiseksi. Yhteistyössä tämä on mahdollista ja siksi tervehdinkin hanketta suurella ilolla! Alku on ollut hyvin innostava ja eri toimijat aktiivisesti mukana.

Alkukesän terveisin,

Suomussalmen kunnanjohtaja
Erno Heikkinen

 

Blogikuva: Maailmasta Oy/Suomussalmen kunta.