Selvitys Viitoskäytävän tulevaisuuden liikkumisympäristöstä on valmistunut. Selvitys kuvaa laajasti Viitoskäytävän nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Selvitys toteutettiin osana Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke -hanketta. Työn toteutti Destia Oy Pohjois-Savon liiton hallinnoiman Viitoskäytävä-hankkeen toimeksiannosta. Avaa tiedosto tästä.
Tulevaisuuskuva hahmottaa liikkumista paikalliselta tasolta aina kansainvälisiin yhteyksiin
”Ihmiset ovat kautta historian liikkuneet ja muodostaneet kulkuväyliä ja reittejä, joiden varrelle ovat syntyneet kylät, kunnat, kaupungit – toiminnallisuuden ja yrittämisen keskittymät. Digitalisaation ja uusien energiavaihtoehtojen myötä moni asia liikkumisen ja saavutettavuuden osalta tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Ennakointi ja erilaisten tulevaisuusskenaarioiden luominen ja arviointi ovat keskeistä tulevaisuuden hallintaa. Se luo pohjaa alueiden kehitystyölle ja uudistumiselle sekä yritysten mahdollisuuksille löytää uutta liiketoimintaa”, taustoittaa hankejohtaja Riitta Forsten-Astikainen Pohjois-Savon liitosta.
Laadukas saavutettavuus on vyöhykkeen menestyksen edellytys. Kansainväliset matkailijat ja teollisuusasiakkaat pääsevät tulevaisuudessa vyöhykkeelle nopeasti kestävillä käyttövoimilla toimivilla suorilla lentoyhteyksillä sekä laadukkaalla junatarjonnalla, josta hyötyvät myös kotimaiset käyttäjät. Valtakunnallisesti ja Viitoskäytävän sisällä myös sähköisen lentämisen verkosto mahdollistaa hyvän saavutettavuuden. Tieliikenteessä sähkölatausinfra on kehittynyt kattavaksi.
”Suuri murros on tapahtumassa lentoliikenteessä, jossa sähköistyminen toimii ajurina uudenlaisten lentopalvelujen kehitykselle. Nopea liikennemuoto on valttikortti, jota Viitoskäytävän kannattaa käyttää alueen sisällä sekä yhteyksissä muualle Suomeen.” toteaa johtaja, professori Jorma Mäntynen Destialta.
Alueellisessa liikkumisessa fokus on lähijunaliikenteessä, kutsuohjautuvissa palveluissa, sähköisessä ilmataksitarjonnassa sekä sisävesiliikenteen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Paikallisella tasolla liikkumisympäristö kannustaa fyysiseen liikkumiseen eli kävelyyn ja pyöräilyyn. Joukkoliikenteessä on panostettu tiheisiin runkolinjoihin. Sähköpyörillä pyöräilyn kantamia saadaan pidennetyksi.
Muuttuva toimintaympäristö nähtävä mahdollisuutena
Tulevaisuuskuva perustuu muuttuneeseen toimintaympäristöön, joka vaikuttaa laajasti Suomeen ja Viitoskäytävään. Venäjän rajan yli tapahtuva kommunikointi ja idänkauppa ovat käytännössä loppuneet. Tulevaisuuden suunta on länteen. Nato-jäsenyyden positiivinen merkitys teollisuuden investointiympäristölle on huomattava. Koronapandemia vauhditti etätöiden yleistymistä, ja vihreä siirtymä etenee liikenteessä, teollisuudessa ja matkailussa.
”Uudessa geopoliittisessa tilanteessa Viitoskäytävän tulee kytkeytyä entistäkin vahvemmin pohjoisiin, läntisiin ja eteläisiin suuntiin. Tämä edellyttää tie-, rautatie- ja lentoyhteyksien vahvistamista niin infran kuin liikennepalvelujen osalta. ” arvioi projektipäällikkönä toiminut Riku Huhta Destialta.
Telian liikkumisdata muutti perinteiset käsitykset matkojen suuntautumisesta
Selvityksessä liikkumisen nykytilaa ja lähivuosien muutoksia tarkasteltiin Telian mobiilidataan pohjautuen. Viitoskäytävän sisäiset matkat painottuvat odotetusti alueen kaupunkien ja kuntien sisäisiin matkoihin sekä matkoihin pienistä taajamista lähimpiin suurempiin kaupunkeihin. Sen sijaan pitkillä etäisyyksillä matkoja tehdään paljon erityisesti Rovaniemeltä ja Oulusta, kun perinteinen käsitys on, että alueelle liikutaan vain etelästä käsin. Merkittävimpiä pitkien matkojen taukopaikkoja Viitoskäytävällä ovat Pertunmaa, Juva, Kuopio, Siilinjärvi ja Sodankylä.
Miten tästä eteenpäin?
Nyt muodostettu tulevaisuuskuva toimii jatkokehityksen pohjana. Tärkeää on Viitoskäytävän alueiden aito yhteistyö mm. matkailun, kulttuurin ja saavutettavuuden edistämiseksi. Viitoskäytävää tulee myös markkinoida yhtenäisenä vyöhykkeenä. Liikennepalvelujen tuottajien tulee verkostomaisella yhteistyöllä tuottaa saumattomia matkaketjuja niin kotimaisille kuin ulkomaisille käyttäjille. Viitoskäytävän vähenevää väestökehitystä on syytä kompensoida houkuttelemalla sinne dynaamista väestöä, jota maailmassa riittää. Matkailijat ja etätyötä tekevät ovat tyypillisiä asiakasryhmiä, joiden määrän ja viipymän lisääminen on Viitoskäytävälle merkittävä tulopotentiaali. Kasvava dynaaminen väestö edellyttää myös palvelujen lisäämistä, jolla on vaikutusta myös staattiseen väestömäärään. Niukasta työvoimasta kilpaillakseen Viitoskäytävän on otettava käyttöön liikkumisen uusinta teknologiaa ja hyväksi todettuja toimintamalleja.
Selvityksen voit kokonaisuudessaan lukea tästä (PDF), raportti päivitetty 28.6.2023.
Lisätiedot
Riitta Forsten-Astikainen
Hankejohtaja
Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke
Pohjois-Savon liitto
riitta.forsten-astikainen(at)pohjois-savo.fi
p./whatsapp 044 714 2611
Riku Huhta
Team Lead
Strategic Transport Systems
Destia Oy
riku.huhta(at)destia.fi
p. +358 40 761 0243
Liikkumisanalyyseissä on hyödynnetty mm. Telian Crowd Insights -dataa. Lue lisää liikkumisympäristöstä raportista.
Täydennykset ja tarkennukset
Päivitys 28.6.2023. Raporttiin lisättiin useampia lentopaikkoja.