Kaikki ja
enemmänkin
Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä Suomen itäinen kasvuvyöhyke
Ihmiset ovat kautta historian liikkuneet ja muodostaneet kulkuväyliä ja reittejä, joiden varrelle ovat syntyneet kylät, kunnat, kaupungit – toiminnallisuuden ja yrittämisen keskittymät. Näin eri kehittämisvyöhykkeistä ja -käytävistä on tullut kasvun ja uudistumisen mahdollistajia.
Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä Suomen itäinen kasvuvyöhyke yhdistää eri aluekehitystoimijat ylittäen hallinnolliset ja maakunnalliset rajat ja muodostaen laajan ja sitoutuneen kumppanuusverkoston. Viitoskäytävän tärkein arvo on ylimaakunnallinen yhteinen strateginen visio ja toimintamalli. Viitoskäytävä on mielenmaisema ja tahtotila, missä laadulliset tekijät korostuvat.
Viitoskäytävän tavoitteena on tuoda esille kasvuvyöhykkeen kansallinen merkitys ja nostaa se yhdeksi Suomen pääkehittämis- ja kasvuvyöhykkeeksi.
Selvitys: Viitoskäytävän taloudellinen merkitys Suomelle
Ajankohtaista
VISIO: Uusi elinvoimainen ja menestyvä kasvuvyöhyke lisää koko Suomen hyvinvointia.
Viikon verkostokumppani
Viitoskäytävällä on useita huikeita verkostokumppaneita. Yksi kerrallaan nämä kunnat, kaupungit, kauppakamarit, liitot ja yhdistys pääsevät tähän valokeilaan!
Tällä hetkellä vuorossa on Suomussalmi.
”Lumoudu luonnosta: Suomussalmella on yli 3500 järveä ja lampea. Metsän osuus on suurin Kainuussa, yli 90 prosenttia. Retkeilyreittejä on yli 160 km.
Haltioidu historiasta: Esihistoriasta sotahistoriaan. Puumerkkejä löytyy 4000 vuotta vanhoista kalliomaalauksista sekä vuoden 1750 papin petäjän puumerkki. Raatteen tieltä löytyy petäjä, johon on kaiverrettu rauhan julistuksen ajankohta. Suomussalmi on Sisun syntysijoilla – paikkakunnalla on yli 300 esihistoriallista asuinpaikkaa.
Kohtaa kulttuuri: Hiljaisen kansan kanssa kahville ja paidan vaihtoon. Kaunisniemessä kulttuuria kesäteatterista rockiin ja oopperaan. Kesäpäivää voi viettää niin Ilmari Kiannon kuin Lönnrotin jalan jäljissä. Soiva Metsä on ainoa laatuaan. Parin vuoden taikaisessa Ylen artikkelissa on mainittu seuraavasti: ”Supan pohjalla pääsee soittamaan pentelettä, joka on kuulemma maailman suurin kantele. Toinen maailman suurimmaksi mainittu instrumentti odottaa reitin lopussa.”
